Edellisessä kirjoituksessa kerroin yllättävistä uniongelmista, jotka nyt siis olen selättänyt. Uni on kyllä sellainen asia, että sitä osaa arvostaa parhaiten silloin, kun on kärsinyt tai kärsii uniongelmista. Olen elämäni aikana kärsinyt unettomuudesta useamman vuoden ja ongelmat ovat alkaneet jo varhaisteini-iässä. Jossain kohtaa nukuin niin vähän, että muistini alkoi selkeästi huonontumaan ja sairastin sekä fyysisesti että psyykkisesti lähes jatkuvasti. On kummaa, että edelleenkin uniongelmien merkitystä ihmiseen kokonaisuutena vähätellään. Jokainen joka on kärsinyt uniongelmista tietää ja tuntee nahoissaan ongelmien vaikutukset.
Suomessa uniongelmien hoito tuntuu olevan retuperällä. En ole perehtynyt kuin pinnallisesti tutkimustuloksiin, mutta omakohtaisten kokemusten sekä läheisten kokemusten pohjalta uskallan näin todeta. Unettomuutta hoidetaan edelleenkin enimmäkseen lääkkeillä, vaikka tehokkaampia hoitomuotoja olisikin tarjolla. Lääkkeillä hoito on perusteltua lyhytaikaisesti, ei vuosikausia. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon tehoaa toiminnalliset ja kognitiiviset menetelmät lääkkeitä paremmin.
Toiminnallisia ja kognitiivisia menetelmiä ovat esim: unihuolto, rentoutus, uniärsykkeiden hallinta, vuoteessa olon rajoittaminen sekä kognitiiviset menetelmät, joilla tutkitaan ihmisen tapaa käsitellä huolia ja elämän ongelmia. On hyvä muistaa että kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivisten menetelmien käyttö ovat eri asioita!
Lisää tietoa: Kognitiiviset menetelmät kroonisen unettomuuden hoidossa, Käypä hoito
sekä Unettomuus, Käypä hoito
Itseäni auttaa nykyisin mindfullness, huolipäiväkirjan pitäminen, erilaiset rentoutusharjoitukset, liikunta sekä vyöhyketerapia, josta on ollut huomattavaa hyötyä. Viimekertaisten uniongelmien kohdalla auttoi myös syiden selvittäminen. Kun sitten tajusin, mistä ongelmat saattavat johtua, tuntui huojentavalta ja ongelmia sieti paremmin. Uniongelmani johtuivat pääosin suurista elämänmuutoksista ja vieläpä positiivisista muutoksista. Ihmismieli on jännä kapistus! :)
Aloitin pitkäkestoisen kuntoutuksen 10.6.13 ja uniongelmat jäivät historiaan parin päivän sisällä aloituksesta. Lisäksi puoliskoni yölliset kauhukohtaukset lakkasivat hieman ennen kuntoutuksen alkua, mikä myöskin vaikutti suuresti nukkumiseeni. Ostimme lisäksi kunnolliset pimennysverhot.
Nyt en ole edes jännittänyt aamuheräämisiä kuten aikaisemmin, koska pyrin menemään riittävän aikaisin nukkumaan. Mínua rauhoittaa paljon, kun tiedän että, vaikka pyörisin sängyssä tunnin niin saan silti riittävästi unta. Ja nykyisin teen viikolla paljon sellaisia asioita, joita olen aiemmin tehnyt vain viikonloppuisin. Olen kaiketi tajunnut että, mikäli "elää" vain viikonloppuisin, elämä on aika raskasta. Viikossa on seitsemän päivää, niin miksi en tekisi joka päivä sellaisia asioita, joita normaalisti tekisin vain viikonloppuisin? Näin toimimalla viikonloppuihin ei kerry liikaa tekemistä tai odotuksia ja jokainen päivä on erityinen.
Olen nyt ollut Petreassa Ilona-kuntoutuksessa pari viikkoa ja tykkään siitä aivan älyttömän paljon. Saan toteuttaa itseäni kädentaidollisissa töissä ja opetella sosiaalisuutta omaan tahtiin. Yhtenä tavoitteenani on oppia pitämään taukoja ja tekemään töitä itseäni säästäen. Ei tarvitse olla täydellinen ja antaa itsestään kaikkea joka päivä. Minun ei tarvitse ansaita mitään tekemällä, olen arvokas olemalla juuri sellainen kuin nyt olen. Ja olen kuntoutuksessa itseni vuoksi.
 |
| Keskeneräinen savityö |
 |
| Keskeneräisiä savitöitä: valkosipulit |
 |
| Kukkia muotoilumassasta |
 |
| Kukka muotoilumassasta |
