Uusi Vuosi

Pian alkaa uusi vuosi, jonka toivoisin tuovan iloa ja onnea kaikille.  Laitan tähän muutaman mietelauseen, jotka olen bongannut netistä. Ainakin omaa mieltäni nämä rauhoittavat ja saan sisäistä voimaa jatkaa eteenpäin.

Rohkeus ei aina ole suurieleistä.
Joskus rohkeutta on se hiljainen ääni,
joka päivän päättyessä sanoo
… huomenna yritän uudestaan.
-Mary Anne Radmacher-


Kukaan ei ole niin köyhä, ettei hän voisi tulla auringonsäteeksi, elämänvaloksi toiselle vielä köyhemmälle … kukaan ei ole niin rikas, ettei hän tarvitsisi molempia.
-Herman v. Bezzel-


Onnen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka yksinkertaisiksi voimme ilomme tehdä.
-Lin Jutang-
Ei mikään taulu maailmassa ole todella kaunis ja valoisa, elleivät sitä kehystä vastoinkäymiset ja surut, jotka saavat valoisat kohdat loistamaan.
-Z. Topelius-


Minusta onni on kykyä vainuta tilaisuus ja tarttua siihen.
Jokaisella on joskus huonoa tuuria, mutta jokaisella
on myös mahdollisuutensa. Ihminen, joka pystyy
hymyilemään vastoinkäymisilleen ja tarttumaan
tilaisuuteen, pärjää kyllä.
-Samuel Goldwyn-


Innostus on suuri rikkaus
ja sen avulla
pystymme suuriinkin saavutuksiin.
Se on sisäistä uskoa
tehdä unelmistaan totta.
-Marleena Ansio-


Uuden Vuoden kynnyksellä... Edessä on sata ovea, tuhat tietä. Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä.

Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi, elämä elettäväksi. Jos erehdyt uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa.

Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä.
Mutta silti odota parasta, äläkä pelkää pahinta, niin saat mitä ansaitset.
Onnellista Uutta Vuotta 2012!

Ja lisää pustuloita...

Uusi puuska alkoi tosiaan viime perjantaina. Rakkuloita oli eniten sunnuntaina, noin 300-400kpl/käsi ja jaloissa vain noin 50kpl/jalka. Nyt suuri osa rakkuloista alkaa kuivahtaa pois ja nahka sitä myöden myöskin. Uusi juttu on, että rakkuloita tulee myös sormiin. Käsittääkseni tämä ei ole hirmuisen yleistä PPP:tä sairastavilla.

Laitan tähän jo kokeilemiani hoitokeinoja:
- Tea tree-oil eli Teepuu-öljy: auttoi jonkinverran, käytin 1,5 viikon kuurina
- Bemetson 0,1% kortisonivoide: käytin 2 viikkoa, ei hyötyä
- Lomatuell H + sideharsotaitos + sideharsorulla päälle + puuvillahanskat: käytän puuskan tullessa päivittäin, auttaa kipuun ja kutinaan jonkinverran, pitää ihon suhteellisen joustavana
- Aqualan L, Novalan, Ceridal-öljy: käytän päivittäin, vaihtelevasti ihon kunnosta riippuen
- Fucicort: ei ole auttanut
- The Body Shopin Hamppuvoiteet
-Särkylääkkeinä olen käyttänyt Panacodia ja Buranaa, sekä kutinaan Ataraxia ja tarvittaessa Opamoxia(rauhoittava).
- B-vitamiinivalmiste, jossa B7-vitamiinia. D-vitamiini

6.1.2012:
- Olen nyt TYKSissä osastohoidossa. Täällä kokeiltu peittohoito: dermovat scalp + duoderm + Kefexin 750mg antibiootti. Tulehtuneeseen kohtaan ihoa Fucicort. Huomenna aloitetaan Tetralysal ja peittohoitoa jatketaan tulehtuneissa kohdissa ja kohdissa, joissa iho on ohut. Kipulääkkeenä Burana, Atarax edelleen kutinaan sekä tarvittaessa Opamox rauhoittavana.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01216

Kuulumisia

Tovi on vierähtänyt viime kirjoituksesta ja taasen on paljon tapahtunut. Rakkulat olivat viikon verran poissa ja nyt jouluksi puskevat uutta. Olisin niin toivonut että vielä joulun olisivat rakkulat pysytelleet poissa, mukavampi on kokkaillakin kun ei sattuisi.

Viime viikon maanantaina rakkuloita alkoi puskea urakalla, mutta ne lähtivät vuorokaudessa näin: Opetuskeittiöpäivän vuoksi jouduin pakkaamaan käteni(kirjaimellisesti), jotta pystyin työskentelemään ilman tuskia. Laitoin ensin käsiin rasvaa, jonka annoin imeytyä, sitten kämmeniin rasvalaput(Lomatull), päälle sideharsotaitokset, harsosidettä, puuvillahanskat ja vielä kumihanskat päälle...huh!..mut kyllä vaan toimi tämä konsti. Jokainen päivä ilman näitä rakkuloita on riemuvoitto...ainoa vain että ehdin jo viikon aikana tottua siihen, ettei satu kokoajan ja nyt kun taas sattuu niin nuppi aikas koetuksella. Mutta onneksi tiedän että selviän. Koulukaveritkin ovat ensi kevääseen mennessä mestareita "ensiavun" antamisessa, kun pakkailevat mun käsiäni =))
Ja samoin poikaystäväni. Välillä kyllä ihmettelen, miten Henkka jaksaa olla mun kanssani, kun kiukuttelen toisinaan aika paljon, kun sattuu ja harmittaa sairauteni..ja sitten puran kiukkuani häneen. Anteeksi tulee pyydettyä välillä aika taajaan. Onnekseni Henkka on maailman ymmärtäväisin ja kärsivällisin ihminen(ainakin mun suhteeni).

Olen saanut lisäksi uutisia asiakasyhteistyöryhmästä. Pääsen siihen(jos nyt noin voi ilmaista) tammikuussa, koska tilanteeni on niin hankala.
Vielä pitäisi moneen paikkaan soitella ja sopia tapaamisia. Nyt olen pitänyt hengähdystaukoa melkeinpä kaikista tähän sairauteen liittyvistä asioidenhoitamisjutuista. Tiedän että ensi keväästä tulee varmasti todella raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin ja tuntuu että tarvitsen paljon tälläisiä päiviä, jolloin keskityn muihin asioihin. Tänäänkin olen käynyt salilla treenaamassa, auttanut äitiä jouluruokien teossa, käynyt kaupassa ja välillä vain ollut tekemättä mitään.
Tänään olisi vielä pitänyt nähdä porin kavereita, mutta en yksinkertaisesti jaksanut. PPP kyllä verottaa välillä tätä jaksamista ja varsinkin sosiaalisuus on kärsinyt.
Toivon että ystäväni ymmärtävät tämän asian ja oppisin sen myös itse hyväksymään.

Nyt yritän olla murehtimatta. Huomenna onkin jo jouluaatto: tiedossa herkkuruokia, hyvää seuraa ja rentoutumista.

Rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille ja paljon Onnea vuodelle 2012!
Muistakaa nauttia elämästä vastoinkäymisistä huolimatta. Nauttia pienen pienimmistäkin onnen ja ilon aiheista...hymyillä ja nauraa niin että posket sattuu. Ja tietysti itkeä kun itkettää.

Jihuuu!!!! =D

Kävin tänään aamulla koululääkärillä. Lähdin käynniltä huojentuneena ja iloisena. Lääkäri kuunteli minua ja kyseli asioita...ja otti minut sekä sairauteni vakavasti. Viime viikolla kävin kouluterveydenhoitajalla ja kerroin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä ja toiveestani päästä siihen. Terveydenhoitaja ei ollut kuullutkaan koko jutusta ja kerroin hänelle ryhmästä. Hän lupasi informoida lääkäriä toiveistani etukäteen ja piti siis lupauksensa. Lääkärille asiakasyhteistyöryhmä oli entuudestaan tuttu ja hän sanoi laittavansa hakemuksen sinne. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja todennäköisesti pääsisin siihen heti alkuvuodesta, mikäli minut siis hyväksytään selvitykseen. Uskon kuitenkin todella että pääsen. Ja niin uskoo koululääkärikin.

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä:
"Moniammatillinen työryhmä, joka auttaa asiakasta kuntoutusasioiden selvittelyssä.


Miksi asiakasyhteistyöryhmä?
Kuulostaako tutulta?
Juokset luukulta toiselle, et tiedä kuka viranomainen asioitasi hoitaa, työkykysi on vaarassa tai opintosi eivät suju. Kokonaistilanteesi on sekava ja tarvitset monen tahon tukea
Mikäli kuntoutusasiat eivät etene, asiakkaalla on oikeus saada asia käsiteltäväksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään.


Kuka työryhmään osallistuu?
Työryhmään kutsutaan asiakkaan lisäksi mukaan pääsääntöisesti lääkäri, sosiaalityöntekijä, kuntoutussihteeri, työvoimatoimiston työntekijä sekä Kela:n työntekijä. Tarvittaessa kutsutaan myös opetushallinnon edustaja ja muita asiakkaalle tärkeitä asiantuntijoita. Asiakas voi halutessaan ottaa työryhmän kokoukseen mukaan myös läheisen tai ystävän."


http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=12178

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030497

Lisäksi oman terveysasemani ns.omalääkäri soitti mulle, vaikkei ollut soittoaikaa. Tai siis viime viikolla oli varattu soittoaika, mutta virkailija ei sitten ollut kirjannut sitä koneelle eikä lääkärini siis tiennyt soittaa minulle. Soitin alkuviikosta asiasta ja puhelimeen vastannut virkailija oli pahoillaan. Sanoin että nyt ei valitettavasti pahoittelut auta, koska kyseessä on todella tärkeä asia. Virkailija sitten kysyi että kuinka tärkeä, johon sitten vastasin "Niin tärkeä että lääkärini soitti viikko sitten äidilleni työajan ulkopuolella". Virkailija meni hieman hiljaiseksi ja totesi ettei lääkärilleni kuitenkaan ole soittoaikoja vapaana. Ilmeisesti tämä virkailija teki kuitenkin asian eteen jotain, koska lääkärini soitti minulle.(Huh! Melkein tulee hiki tässä kirjoitellessa, kun oon niin iloinen ja tekstiä tulee sitä vauhtia ettei sormet ja tietokone pysy perässä...Pahoittelen siis, että tekstini on hieman hajanaista ja hyppivää)
Omalääkärini kyseli kuulumisiani, vointiani ja hoitoja, joita nyt on jo aloitettu tai ollaan aloittamassa. Lisäksi hän sanoi että, mikäli tulee jotain ongelmia niin häneen voi sitten ottaa yhteyttä. Tänään tuli siunattua molemmat lääkärit useampaan otteeseen vaikken olekaan uskonnollinen. Ensi viikolla aion viedä sekä omalääkärilleni että koululääkärilleni kukkia ja helmienkelit(mikäli kädet vain kestää niiden tekemisen).

Nyt on muuten sellainen rauhallisempi vaihe menossa PPP:n suhteen. Uusia pustuloita ei ole kovinkaan paljon ja vaihdan nahkaa, mikä on kyllä jonkin verran kivuliasta. Sitten olen käyttänyt Teepuu-öljyä viime lauantaista ja jotenkin musta tuntuu että se voisi jopa auttaa. Hieron sitä ihoon kaksi kertaa päivässä. Illalla kun laitan öljyä, kelmutan lisäksi kädet ja jalat. Käsissä olen pitänyt puuvillahanskoja ja jaloissa villasukkia.

Ja vielä yksi juttu...Olen ollut 9päivää polttamatta! Hyvä Minä!!!!

Tänään on parempi päivä =)

Raskas on ollut viikko, mutta tänään on ollut oikein hyvä päivä. Kiitän siitä täysin rakasta äitiäni, isääni ja poikaystävääni Henkkaa. Eilen mulle tuli sellainen itkukohtaus ettei meinannut loppua millään ja kaikenlisäksi alkoi ajatukset olemaan todella synkkiä. Sanoin Henkallekin että jos tämä jatkuu vielä niin sitten on lähdettävä päivystykseen ja pyydettävä lähetettä psykiatriseen osastohoitoon. Onneksi rauhoituin kun sain olla rakkaan kainalossa siliteltävänä..siihen sitten nukahdinkin hetkeksi.
Olen tosiaan sairastanut vakavaa masennusta nuorempana yli 10 pitkää vuotta ja masennukseeni liittyi myös itsetuhoisuutta. Olenkin oppinut tunnistamaan varoitusmerkit itsessäni ja kuuntelemaan, mitä kehoni ja mieleni kertovat.

Tietty mielialaani on vielä entisestään huonontanut Champixin syöminen tupakoinninlopettamiseen. Päätinkin lopettaa lääkkeen syömisen nyt kun olen päässyt tupakasta eroon ja luen edelleen Stumppaa tähän-kirjaa, joka muuten oikeasti toimii! Lisäksi tiedän etten enää voi alkaa tupakoimaan enkä kyllä haluakaan :)

Mutta tänään on siis ollut hyvä päivä ja itseasiassa eilen illallakin oli jo parempi olo. Nyt olen netistä etsiskellyt tietoa perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä ja eteeristen öljyjen käytöstä ja muista vaihtoehtohoidoista. Hetki sitten laitoin kämmeniin ja jalkapohjiin Tea Tree-öljyä. Kokeilen sitä seuraavat pari viikkoa. Mikäli tämä ei auta rakkuloihin kokeilen lääkärin määräämää nelosluokan kortisonivoidetta ja 200 tabua antibioottia. Uskon nimittäin vakaasti että osa sairauksistani on aiheutunut siitä, että olen aina joutuntu syömään paljon lääkkeitä. Yhdessä vaiheessa minulla oli käytössä kaksi dosettia, kun lääkkeet eivät mahtuneet yhteen. Tällä hetkellä säännöllisiä lääkkeitä on enää kaksi, mutta tarvittavia parisenkymmentä.

Seuraavaksi siirrynkin punaviinilasillisen ja leffan pariin.
Hyvää viikonloppua!