Kesä on saapunut

Kesä on selkeästi saapunut tänne Suomenmaahan, lämpötila on monena päivänä ylittänyt 20asteen ja öisinkin alkaa jo tarkenemaan. Pitäisi varmaan olla aivan intoa piukassa ja osa minusta kyllä onkin, mutta hieman jännittää mitä kuumuus tekee ppp:lle. Oppaassa ppp:ä sairastaville mainittiin että kuumuus saattaa pahentaa oireita ja olen muualtakin lukenut samantyylistä infoa. Olen kyllä aivan liian altis tämän tyyppiselle informaatiolle enkä saisi lukea moisia juttuja.

Olen joutunut nyt pitämään lähes jatkuvasti keinoihoa käsissä ja jaloissa ja varsinkin jaloissa keinoiho on kohtalaisen ahdistavaa kuumalla ilmalla. Lisäksi liikun päivittäin ja jalat hikoavat(sen mitä  "hikireseptorit" enää toimivat). En voi kuitenkaan tästä hoidosta luopua, koska keinoiho helpottaa elämääni niin paljon: iho saa olla suojassa raapimiselta eikä kutiakaan niin paljoa, keinoiho myös vie kipuja mennessään enkä näe ihon kuntoa turhan hyvin ja tosiaan pystyn liikkumaan normaalimmin.

Lisäksi olen miettinyt jo alkukeväästä asti että pystynkö uimaan kesän aikana. Rakastan uimista ja varsinkin kesällä voisin vaikka asua vedessä(mikäli tuo vain olisi mitenkään mahdollista). Uimahallissa en ole pystynyt käymään kuin kerran ppp:n puhkeamisen jälkeen. Nyt olen kuitenkin käynyt jo kaksi kertaa uimassa meressä. Uiminen vaatii kyllä suojatoimenpiteitä paljon, tosin olen niihin jo tottunut kun suihkuun meneminen vaatiii yhtälaiset ponnistelut. Olen käynyt uimassa silloin kun on keinoiho suojana ja se pitäisi vaihtaa pian uuteen(ei haittaa vaikka kastuu), käsiin laitan puuvillahanskat ja päälle muovikäsineet, jotka joko teippaan kiinni tai käytän teipillisiä hanskoja, jalkoihin vielä sukat ja uimatossut tai -kengät. Olen varmastikin rannan mielenkiintoisin näky varusteideni kanssa :D Tosin olen kyllä valmis käyttämään melkeinpä mitä tahansa suojakeinoja, mikäli niiden ansiosta pystyn elämään normaalimmin ja nauttimaan kesästä.

Tämä kesä on jokatapauksessa erilainen kuin aiemmat kesäni myös hyvillä tavoilla. Ensimmäistä kertaa minulla on aikaa ja paljon, kun sairaslomalla kerran olen! Minusta on kehkeytynyt aikas taidokas parvekepuutarhuri. Muutama päivä sitten laskin että parvekkeella olisi 29 eri kasvilajia, ehkä hivenen ryöstäytynyt käsistä tämä, mutta väliäkö sillä.

Taimena ostettu kirsikka-
tomaatti alkaa
tuottaa hedelmää

On ihanaa voida hakea parvekkeelta itse kasvatettuja ruoka-aineita ja seurata kasvun ihmettä. Joka päivä on jotain tekemistä, kun pitää huolehtia kasvien hyvinvoinnista. Kasvit ovat minulle kuin lemmikkieläin jollekin toiselle. Ainakaan toistaiseksi en pysty hankkimaan mitään karvaista lemmikkiä allergioiden vuoksi, joten kasvit kelpaavat oikein hyvin. Tosin kyllä minulle hoitokoira kelpaisi ja ehkä pari lammasta tahi lehmää.

Johtopäätöksenä todettakoon: Parempi lopettaa turha murehtiminen, kesä
on joka tapauksessa kerran vuodessa, kikkakakkosilla, keinoiholla, hurtilla
huumorilla ja kärsivällisyydellä siitä selvitään ja varmasti myös nautitaan.
Paljon on itsestä kiinni, kuinka kamalaa tai ihanaa elämä on sairauksien
kanssa, halusi sitä tai ei. (Välillä tosin olisi ihan mukavaa olla pieni lapsi,
joku muu huolehtisi kaikesta ja elämä olisi pelkkää leikkimistä ja
nukkumista).
Kun miettii keitä ovat maailman onnellisimmat ihmiset niin on todettava, että useimmiten he eivät ole
terveimpiä, rikkaimpia, kauneimpia, kuuluisimpia, elämässä helpoimmin selvinneitä pumpulipilvessä kasvaneita ihmisiä vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän elämän kolhimia ja sitä kautta oppineet, mitä onnellisuus oikeastaan tarkoittaa ja että voi olla onnellinen nyt ja tässä. Ei tarvita ihmetekoja tai lottovoittoa, jotta voisi olla onnellinen ja nauttia elämästä, onnellisuus on jokaisessa meissä.

Minä tajusin onnellisuuden olemuksen vasta vajaat pari vuotta sitten ja nyt olen pääosin onnellinen ja iloinen sairauksistani huolimatta ja osittain myös niiden ansiosta. Pitää tarttua hetkeen, elää silmät ja mieli avoinna,tehdä asioita, joista tulee hyvä olo. Jos jatkuvasti haikailee sellaisten asioiden perään, joita ei ole ja joiden kuvittelee tekevän onnelliseksi, onni pakenee vauhdilla ja sitä tuskin koskaan voi saavuttaa. Joten olkaamme oman onnemme seppiä!

Itse siemenestä kasvatettu
pensasköynnöskrassi