Kävin tosiaan viime viikon perjantaina päivystysajalla lääkärissä. Lääkäri oli minulle tuntematon keski-ikäinen nainen. Menin lääkäriin käsieni vuoksi, koska en pystynyt niiden kanssa menemään keittiöön hommiin. Lääkäri katsoi käsiäni ja oli selvästi ihmeissään. Hän kyseli minulta että "Mitä nämä oikein ovat?". Lisäksi hän kysyi tarttuuko tauti. Vastasin että minulla on todettu vajaa pari viikkoa sitten samaisella terveysasemalla PPP eikä tartu. Lääkäri ei ollut kuullutkaan koko sairaudesta, oli ymmällään ja ehdotti että tämä olisikin sorkkatauti...lisäksi hän demonstroi lehmän...Jep! Tiedoissani lukee jo diagnoosi ja hän olisi sen voinut koneelta tarkistaa.
Hän kyseli hoidostani ja kerroin, että olin saanut Bemetsonia rakkuloihin ja että siitä ei ollut hyötyä. Hän käski jatkamaan käyttöä ja määräsi lisäksi antibioottivoidetta käsiini. Aluksi hän kertoi että Bepanthenilla rakkulat paranevat. Kerroin etten voi kyseistä voidetta käyttää, koska se sisältää lanoliinia ja olen sille allerginen. Antibioottivoide, jota hän määräsi oli silmävoide nimeltä Oftan ja se sisältää lanoliinia...Olin juuri kertonut allergiastani ja siitä huolimatta hän tuota rasvaa määräsi...kiukutti! Onneksi tiesin itse etten voi tuota voidetta käyttää tai ihoni lähtee kokonaan pois.
Lisäksi hän sanoi että sairaus hoituu näillä voiteilla...Just niin! Mikäli hän olisi jotain sairaudesta tiennyt, hän ei olisi sanonut noin.Yritin selittää hänelle että PPP on pitkäaikaussairaus johon ei ole toimivia hoitokeinoja oikeastaan yhtään. Lääkäri kuitenkin kuvitteli olevansa täysin oikeassa.
Pyysin myös lähetettä erikoissairaanhoidon puolelle. Lähetettä hän ei tietenkään tehnyt, koska sairaus menee ohi hänen määräämällään hoidoilla.
Lähdin lääkäristä pöyristyneenä ja kiukkuisena. Menin samantien varaamaan uutta aikaa ns. omalääkärilleni, jolla en ole päässyt käymään huhtikuun jälkeen. Aikoja ei ole antaa. Nyt sama juttu. Olisin saanut ajan ensi vuoden helmikuulle. Soittoaikojakaan ei ole. Sitten päässäni napsahti ja lujaa. Avasin sanaisen arkkuni ja kerroin äskeisestä lääkärikäynnistäni, saamastani "hoidosta". Lopulta sain ylimääräisen soittoajan lääkärilleni.
Laitoin äidilleni viestiä käynnistäni ja hän soitti minulle. Olin täynnä pyhää vihaa ja äitini ehdotti että kirjoittaisin potilasasiamiehelle. Kotiin päästyäni tein sen.Kirjoitin pitkän pätkän käynnistäni sekä potilasasiamiehelle että ylilääkärille. Myös äitini kirjoitti ylilääkärille ja soitti terveysasemalle. Olen aina aiemmin vain sietänyt lääkärien kohtelua koska voimani eivät ole riittäneet valitusten tekemiseen. On tuskastuttavaa joutua taistelemaan hyvän hoidon vuoksi. Pitäisi olla itsestäänselvyys että saa hyvää hoitoa, mutta nykytilanne on kaukana siitä.
Omalääkärini soitti vielä samana päivänä äidilleni ja he keskustelivat tapahtuneesta. En tiedä koko keskustelun sisältöä, mutta äitini kertoi että ihotautipolille on 5 kk jono...että silleen. Ainoa vaihtoehto on mennä yksityiselle. Olen elänyt osittain toimeentulotuen varassa 11 vuotta eikä minulla ole maksaa yksityislääkärikäyntiä. Onnekseni äitini ehdotti tätä ja että maksaisi käynnin. Varasin ajan samantien.
Sain ajan tällä viikolle. Toivon todella että saisin jotain apua tuolta käynniltä. Lisäksi tällä viikolla on koulupsykolgille sekä kouluterkkarille ajat. Ensi viikolla on aika koululääkärille. Todennäköisesti tuekseni kootaan asiakasyhteistyöryhmä. Onnekseni asun nyt Turussa. Täällä saan edes hieman parempaa hoitoa kuinmitä Porissa olisin milloinkaan saanut. En ole aivan yksin sairauteni kanssa. Koulussakin tilanteeseeni suhtaudutaan hyvin ymmärtäväisesti, josta olen äärettömän kiitollinen. Porissa yleinen mentaliteetti on se, että sairaana olet hyödytön. Sen sain tuntea omissa nahoissani monen vuoden ajan. Enkä ole yksittäistapaus tämän asian saralla. Turun ammatti-instituutissa opiskelijoista pidetään kiinni ja ajatellaan oikeasti opiskelijan parasta, ei pelkästään rahaa.
Palaan vielä lääkäriaiheeseen. Minua ei haittaa tippaakaan, mikäli lääkäri ei kaikkea tiedä. Mutta on törkeää, ettei tälläinen lääkäri määrää potilasta taholla, jossa tiedettäisiin. Se on laiminlyöntiä pahimmillaan! Ja sitä tapahtuu liian usein, liian monelle. Uuden sairauden kanssa on muutenkin hieman hukassa ja ainakin itse olen lopenuupunut suurimman osan ajasta ja pelkään että masennun taas. Miten tässä tilanteessa jaksaa aina taistella hoitonsa puolesta, saati valittaa kun siihen on aihetta???
Ja on hirvittävän epäoikeudenmukaista että ainoa vaihtoehto hoitoon on mennä yksityiselle, koska kunnallisen puolen resurssit eivät riitä. On paljon ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole rahaa mennä yksityiselle. Tämä on kertakaikkiaan VÄÄRIN! Prkl!!!!!
Tässä muutamia hyödyllisiä linkkejä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030497
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/kantelu/potilasasiamies
http://www.potilaanoikeudet.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti